Siivousyrittäjä Saana Tyni toivoo historiallisen roimaa yleistä palkankorotusta siivousalalle – “Siivoustyö on arvokasta ja siitä kuuluu saada sen mukainen korvaus.”

Siivoustyö on arvokasta ja siitä kuuluu saada järkevä korvaus. Työ on fyysistä ja vaatii usein myös asiakaspalvelutaitoja.

Yleinen kustannusten nousu on nyt voimakasta. On tärkeää, että siistijöiden ostovoima pysyy hyvällä tasolla ja palkka vastaa työn vaatimuksia.

Kotitalousvähennyksen nousu voisi myös antaa oivallisen mahdollisuuden tuntuvaan palkankorotukseen. Vaikka hintoja nostettaisiin palkankorotusten myötä, asiakas säästäisi silti korkeamman vähennyksen myötä.

Arvioitaessa korotusten sopivaa tasoa täytyy varmasti huomioida miten se vaikuttaa laajemmin. Tyni tarkastelee korotusta kotisiivouksen ja kotisiivousalan yrittäjän näkökulmasta:

 – Jos vastaan puhtaasti kotisiivousalan näkökulmasta, korotus voisi olla tuntuvakin. Palkat saisivat kyllä nousta kymmenen prosenttia.

– Toki ymmärrän myös sen, että nämä eivät ole yksiselitteisiä asioita ja palkkojen korotus vaikuttaisi myös kiinteistöpuolella, mikä nostaisi esimerkiksi yhtiövastikkeita.

– Uskon, että palkkojen TES-korotus lisäisi alan houkuttelevuutta ja työntekijöiden sitoutumista. Se velvoittaisi tasapuolisesti kaikkia nostamaan palkkoja, eikä siten vääristäisi kilpailua. Siivousalan arvostus ja haluttavuus on noussut vuosi vuodelta ja palkankorotus toisi tähän lisäboostia.

– Samalla työvoiman liikkuvuuden esteitä poistuisi ja palkkojen korotus lisäisi alanvaihtajien kiinnostusta siivoustyötä kohtaan. Suomen työttömyysprosenttikin pienenisi.

– Tällä hetkellä moni sairaanhoitaja ja lähihoitaja hakeutuu siivousalalle, ja hakijoita olisi varmasti vielä enemmän mikäli palkkaero olisi ohuempi. Palkkaerot ovat jo lähteneet kaventumaan ja siivousalalle siirrytään monelta muultakin eri alalta.

Miksi siivousalan yritykset eivät nosta palkkoja itse?

Yksittäisen yrityksen toimet vaikuttavat marginaalisesti koko alan tilanteeseen. Pienen työntekijäryhmän parempi palkkaus ei ratkaise siivousalan yhteisiä haasteita. Kaikista reiluinta ja tasavertaisinta on, että kaikkien palkkoja nostetaan kerralla.

Toinen merkittävä syy on pelko tulevaisuudesta. Ala on valmiiksi niin kilpailtu ja matalakatteinen, että jos yksittäinen toimija nostaa palkkansa korkealle, se heikentää kilpailutilannetta ja seuraavien tes-korotusten myötä tilanne voisi olla taloudellisesti kestämätön.

Yleiskorotusten myötä kaikki alan järjestäytyneet toimijat ovat velvoitettuja nostamaan palkkoja samassa suhteessa – myös silloin, kun maksetaan jo valmiiksi tessin minimiä parempaa palkkaa.

Alalla on ollut sellainen trendi, että jotkin yritykset mainostavat työpaikkojaan huomattavan korkeilla palkoilla, mutta todellisuudessa kyse on kevytyrittäjän laskutussummasta.

Kevytyrittäjyys ja tavallinen työsuhde sekoitetaan helposti keskenään – joskus tahattomasti, mutta joskus varmasti myös tahallaan. Kevytyrittäjyyden velvollisuudet ja kustannukset ovat joskus vaikeita hahmottaa ja se on omiaan heikentämään kilpailutilannetta ja mielikuvia alalla mikäli niistä markkinoidaan tahallisesti väärin.

– Me olemme pyrkineet kompensoimaan tätä niin, että meillä kaikki työntekijät voivat tulla osakkaaksi ja yhtiön taloudellinen menestys jakautuu tasapuolisesti omistajien kesken. Tätä tasavertaisempaan malliin jakaa taloudellista menestystä en ole vielä törmännyt, Saana kertoo.