Sitkeä Saana palkittiin taas – Yhden naisen firmasta on tullut lähes 100 hengen työpaikka
Pirkanmaan Vuoden Nuori Yrittäjä vuosimallia 2019 on Koti Puhtaaksi Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Saana Tyni, 30. Tampereen ja pääkaupunkiseudun lisäksi toimintansa äskettäin Turkuun laajentaneen ketjun yrittäjä on luotsannut menestyksekkäästi yritystään pian vuosikymmenen.
Kasvu on ollut huimaa, sillä yhden naisen kolmen kohteen siivouksista alkaneen yrityksen palkkalistoilla työskentelee tänä päivänä jo liki 100 henkeä.
Pirkanmaan Yrittäjä -lehti kävi tapaamassa palkittua yrittäjää yrityksen Tampereen toimipisteellä Lahdesjärvellä ja oppi, että yrittäjähenkisyys on ollut läsnä Saanan elämässä jo alakouluikäisestä saakka.
Matka alkoi Taivalkosken maisemista
Saana Tyni on kotoisin Kalle Päätalon maisemista, Taivalkoskelta. Se säilyi hänen kotikuntanaan aina ylioppilaaksi saakka. Laiskottelusta Saanaa ei totta tosiaan voi syyttää, sillä hän aloitti kesätöiden tekemisen heti, kun laki sen iän puolesta salli. Jo ennen sitä hän ehti tienata taskurahaa toimimalla naapurien ja tuttujen lastenhoitajana. Bisnesvainusta kertonee sekin, että kun moni olisi ollut tyytyväinen lastenlikan hommista saatuihin markkatuloihin, pisti Saana monesti kyseiset pennoset vielä poikimaan.
– Ostin usein saamillani rahoilla jauhoja ja sokeria, ja myin sitten leipomuksiani eteenpäin naapureille. Bravuurini olivat mokkapalat. Tarkkaa muistikuvaa minulle ei ole, mutta pyysin muistaakseni neljän palan lautasesta markan. Kuitenkin niin, että voittoa niistä selvästi tuli, yrittäjä hymyilee.
Kotoa löytyi miltei eläintarha
– Ei niinkään, että olisin ollut rahasta kiinnostunut, mutta minulla oli kalliita harrastuksia, ja niihin piti saada rahaa, hän taustoittaa ja viittaa tällä itselleen rakkaisiin eläimiin. Saanan alkuperäinen haave oli eläinlääkärin ammatti, mikä on helppo uskoa hänen luetellessaan silloisia lemmikkejään. Hoitohevoset olivat sentään toisaalla, mutta niiden lisäksikin kodissa riitti vilinää. Kahden rotan, hamsterin, neljän undulaatin ja akvaarion lisäksi hän ehti kunnostautua etenkin gerbiilien kasvattajana. Niitä saattoi kotihäkissä olla jopa 30.
– Jyrsijät olivat minulle hyvin läheisiä, ja vedinkin useamman vuoden 4H-järjestössä jyrsijäkerhoa, jonka johdosta järjestin esimerkiksi näyttelymatkoja osallistujille, hän kertoo.
Iso perhe
Organisointikykyä on sitäkin ilmeisesti siunaantunut jo geeneissä, sillä Saana on ollut pienestä pitäen kova järjestelemään asioita. 4H-kerhoon perustamansa jyrsijäkerhon vetämisen lisäksi hän esimerkiksi järjesti kaikkiaan viisi koiranäyttelyä, joihin hän kävi keräämässä rahaa suoraan yritysten ovelta. 4H-toiminnasta Saanalla on vain ja ainoastaan hyvää sanottavaa.
– Sen olen päättänyt, että jos jossain vaiheessa vaurastuisin, aion tehdä kyseiselle järjestölle jonkinlaisen lahjoituksen, hän tuumaa. Ymmärrettävää on, että esimerkiksi Saanan hevosharrastukseen ei ihan joka penniä vanhemmilta irronnut, johtuen jo perheen kokoluokasta. Saana kertoo, että hänellä on seitsemän siskoa ja seitsemän veljeä. Kotiäidin ja kanttori-isän palkkatuloilla koko joukolle hevosharrastusta ei olisi voitu kustantaa.
Tyly diagnoosi tappoi haaveammatin jo ala-asteella
Eläinlääkärihaaveet kokivat kovan kolauksen jo varhaisessa vaiheessa, sillä Saanalla oli jo ala-asteiässä harmillisia allergiaoireita. Se oli kova kolaus, ja vaikka hän pyrkikin kätkemään asian vanhemmiltaan, lopulta hän hakeutui itse terveyskeskukseen allergiatesteihin.
– Muistan, että vannotin kaikille, että vanhemmilleni tuloksia ei saa kertoa. Eikä kukaan niitä tainnut koskaan paljastakaan, hän kertoo. Lopputuloksen hän itse aavisti, sillä oireet olivat hyvin selvät.
– Eniten allergisoivat eläimet, rotat, annoin kaverilleni hoitoon, mutta muut pidin ja lisää eläimiä en ottanut. Mutta eläinlääkäriammattihaaveeni oli kuopattava, hän kertoo.
Kielioppiin toiselle puolelle maapalloa
Lukion jälkeen Taivalkosken kasvatti matkasi lähimpään isoon kaupunkiin eli Ouluun. Sieltä oli löytynyt työpaikka kultasepänliikkeestä. Samoja hommia hän lähti tekemään vuotta myöhemmin Helsinkiin, jossa työpaikkana oli aivan ytimessä sijaitseva Forum-kauppakeskus. Seuraava reissu ulottuikin vähän pidemmälle, sillä vaikka työt sinänsä maistuivat, oli Saana huomannut olevansa suorastaan häpeissään omasta kielitaidostaan. Englanti ei ollut oikein koulussa maistunut. Ratkaisu oli omaperäinen. Saana nimittäin otti säästönsä ja suuntasi reppureissumatkalle toiselle puolelle maapalloa, Australiaan. Töitä hän sielläkin päätyi tekemään. Kahvilan ja ruokaravintolan lisäksi Saana elätti itsensä parinkin perheen lastenhoitajana. Ja se alkuperäinen tavoite kielen oppimisesta onnistui. Kaikkiaan reissussa kului reilu vuosi.
Kannattava keikka
Matkaan lähteminen oli niitä päätöksiä, joita Saana ei ole katunut pätkääkään. Haluttu kieli tuli otettua haltuun komeasti, mutta ehkä vielä enemmän reissu opetti häntä muuten.
– Australiaan lähti vähän särkynyt ja itseään etsivä tyttö, joka oppi matkassa sen, että itsensä kanssa on tultava toimeen. Turvaverkostoa ei ollut. Tulin takaisin paljon vahvempana, hän tuumailee. Vanha sanonta siitä, että välillä pitää mennä kauas nähdäkseen lähelle, piti paikkansa myös siinä mielessä, että matkalla rinnalle löytyi myös ”kiinnostavaksi” osoittautunut matkakumppani. Suomalaisen Henrin kanssa kun tuli reissattua pitempi pätkä, ja vaikka sen virallisemmin kimppaan ei vielä kengurumaassa ryhdyttykään, siitä lyötiin kättä päälle, että Suomeen palatessa pistetään pystyyn yhteinen yritys.
– Viihdyimme päivästä yksi alkaen yhdessä, ja meillä oli samankaltaisia suunnitelmia tulevan varalle, hän kertoo.
Imurikauppaa ovelta ovelle – kirjaimellisesti
Yhteydenpito Saanan ja Henrin välillä tosiaan jatkui Suomeen paluun jälkeen, ja se yritysideakin löytyi. Ala oli eräänlainen klassikko, sillä yritystoiminta lähti liikkeelle ovelta ovelle tehtävästä imurikaupasta. Idea tähän löytyi Saanan sukulaiselta.
– Enoni oli myynyt imureita jo pitkään ja oli yksi Suomen parhaista kauppiaista. Hän houkutteli meidät mukaan, ja toiminimen pistimme pystyyn 2010, Saana kertoo. Imurit johdattivat kohti nykyistä liiketoimintaa. Kaupaksi nekin kävivät varsin mukavasti, mutta yhä enenevissä määrin asiakkaat alkoivat tiedustella kauppiailta, voisivatko he suositella joitain siivouspalveluita.
– Aika monta kertaa kuuntelimme samankaltaisia tarinoita siitä, miten kiven alla hyvät siivouspalvelut olivat, mikä sai minut ryhtymään tuumasta toimeen, Saana toteaa.
Alussa oli yksi nainen ja kolme kohdetta
Tarpeeksi kauan asiaa kuunneltuaan Saana päätti ottaa itselleen kolme siivousasiakasta. Ei siitä siinä vaiheessa mitään bisnestä ollut tarkoitus kehittää, mutta rahalle kyllä oli tarvetta. Helsingistä yhteisen vuokrakämpän löytäneelle parikymppiselle parille oli taatusti tarvetta joka eurolle.
– Laskeskelin, että kolmen viikkokohteen avulla saisin vuokran maksetuksi, ja siitä se lähti liikkeelle. Mitä ilmeisimmin jälki oli hyvää, sillä pikkuhiljaa tiedusteluja alkoi tulla enenevissä määrin.
– Asiakkaat kertoivat kavereilleen, sukulaisilleen ja naapureilleen, ja siitä se lähti kasvamaan, hän kertoo.
Nimi vaihtui nykyiseen vasta vuonna 2013
Vähitellen siivoustöitä alkoi olla jo niin paljon, että imurimyyntihommat jäivät unholaan. Sitä edesauttoi sekin, että Henrin oli palattava hoitamaan opintonsa loppuun Tampereelle. Nykyisin käytössä oleva Koti Puhtaaksi -nimi ei ollut käytössä alusta asti. Alkuun lähdettiin liikkeelle astetta eksoottisemmin. Saanan siivousfirman varalle perustettu kommandiittiyhtiö kantoi nimeä Porschivo, joka on unkaria ja suomeksi imuri. Idea siihen tuli lapsuudenystävältä, jonka opinnoissa sana oli noussut esiin.
– Hän sattui sanomaan sen ääneen käydessään kylässä Patentti- ja rekisterihallituksen papereita täyttäessäni, ja se oli sillä selvä. Nimen keksiminen on mielestäni ollut aina vaikein juttu yrittämisessä. Nyt myönnän, että nimi oli aika hirveä, hän toteaa naureskellen.
Oma sisko oli ensimmäinen työntekijä
Nimi ei pahenna miestä, mutta tuntuupa lausahdus toimineen myös yrityksen osalta. Asiakasmäärä kun kasvoi mukavasti. Äkkiä alun kolme kohdetta oli muuttunut kymmeneksi ja pian kolmeksikymmeneksi. Kohta siivottavaa riitti jo sen verran, että yhden naisen käsiparein sitä ei enää hoidettu. Apu löytyi jälleen varsin läheltä, sillä Saanan sisko Soili sattui olemaan vailla kesätyötä ja lähti heti kaveriksi.
– Soikkeli-Poikkeli oli erinomainen apu, mutta syksyllä hän palasi kouluun, ja silloin päädyin julkistamaan ensimmäisen rekrytointihakemukset, hän kertoo. Soili on palannut sittemmin siskonsa firmaan, ja muutenkin Tynit ovat vahvasti edustettuina. Kaiken kaikkiaan Saanan siskoista peräti viisi työskentelee tänä päivänä yrityksessä, ja myös Henri on ollut mukana yhtiössä viimeiset kaksi vuotta.
Sitten kutsui Tampere
Yrityksen kohteet olivat löytyneet Helsingin ja Espoon alueelta, mutta pian edessä oli muutto Tampereelle. Henrin oli palattava suorittamaan opintonsa loppuun.
– Olimme nuoria ja rakastuneita, ja erossa oleminen tuntui kovin vaikealta. Niinpä etsin asiakkailleni Helsingissä uuden jatkajan, ja päädyin muuttamaan Tampereelle. Kun yrityksen asiakkaina ovat aina olleet kotitaloudet, tarkoitti kaupunginvaihdos automaattisesti sitä, että reilun 1,5 vuoden aikana haalittu asiakaskunta piti lähteä rakentamaan tyystin uusiksi. Toisaalta se auttoi, että koska touhu oli saatu hyvään vauhtiin pk-seudulla, pitäisi sen onnistua myös toisaalla. Ja kun työllistäminenkin oli käynyt jo tutuksi, päätyi yrittäjä jo heti alkumetreillä tarjoamaan töitä itsensä lisäksi myös muille. Jalkatyötä uusasiakashankintaan vaadittiin. Tai tarkalleen ottaen apuna oli Henrin kevytmoottoripyörä.
– Hän ajoi, ja minä istuin tarakalla kiertäessämme Tamperetta mainoslappusten kanssa, Saana muistelee.
Oikea suunta
Aluksi kohteet löytyivät Tampereen rajojen sisäpuolelta, mutta sittemmin toiminta on laajentunut myös ympäryskuntiin.
– Tänä päivänä meillä on asiakkaita lähes jokaisessa kaupunkiseudun kunnassa, hän kertoo.
Jos tarkastellaan Saana Tynin yritystoimintaa lukujen valossa, on kehitys ollut koko sen historian ajan oikean suuntaista ja suhteellisen tasaista. Selvä trendi on kasvu. Yrittäjä tosin toteaa, että pelkkää ruusuilla tanssimista yrittäjyys ei ole ollut.
– Kuten kaiketi mikä tahansa yritystoiminta on tämäkin ollut sellaista jatkuvaa tuskaa ja kipua. Aika monet itkupotkuraivarit minäkin olen näiden vuosien aikana saanut, mutta toki ajan myötä kulmat ovat hioutuneet. Uskon, että olemme molemmat kasvaneet aikalailla vuorotellen, sekä minä että yritys, hän kertoo.
Pienessä yrityksessä on pienet murheet ja isommassa isommat. Tänä päivänä aikanaan isoilta tuntuneet haasteet eivät juuri hetkauta. Yrittäjä muistaa esimerkiksi sen, kun ensimmäinen hänen palkkaamistaan työntekijöistä ilmoitti irtisanoutuvansa, koska oli muuttamassa toiselle paikkakunnalle.
– Syy oli siis hyvin ymmärrettävä, mutta jotenkin siinä vaiheessa se oli todella vaikea juttu, jonka koin jotenkin omaksi viakseni, hän muistelee.
Näin toimii globaali talous
Toinen mieleen iskostunut vaikeus ajoittuu vuodenvaihteeseen 2013. Suomen pitkään jatkunut taantuma oli voimakkaasti tapetilla julkisuudessa. Lisää vettä myllyyn toivat Nokian alituiset yt-uutiset. Aivan ensimmäisenä globaalin pörssiyhtiön yt-neuvotteluilla ja tamperelaisen pk-sektorin palveluntuottajan välillä ei luulisi olevan selvää korrelaatiota, mutta Saanan kokemus oli hyvä osoitus päinvastaisesta. Nokian jätti- irtisanomiset saivat yrittäjän sähköpostin suorastaan täyttymään palvelusopimusten irtisanomuksista.
– Jotta asiakas kiinnostuu siivouspalveluista, hänellä täytyy olla sekä taloudellisia mahdollisuuksia että ajan- tai halunpuute siivota itse. Nokian irtisanomisuutisten kohdalta molemmat kohdat menivät kerralla kiinni, hän kertoo.
– Meillä oli hyvin paljon asiakkaina Nokian työntekijöitä. Muistan, kun joulun välipäivinä lueskelin sähköpostiani löytäen sieltä runsaasti sopimusirtisanomuksia seuraavalle vuodelle. Soittelin itse kaikki läpi ja tiedustelin, johtuiko se meistä. Yhdessäkään tapauksessa näin ei ollut, mutta kova paikka se meille oli, hän kertoo. Tarkkoja määriä Saana ei muista, mutta prosentuaalisesti kyseessä oli merkittävä osa silloisesta asiakaskunnasta. Toisaalta varsinaista hanskat tiskiin -momenttia Saana ei muista edes tuolloin tunteneensa.
– Kun tunnemyrsky oli käyty läpi, niin yksinkertaisesti päätin, että mehän rokkaamme vielä. Meillä oli rivissä iso linja hyviä tekijöitä, ja tosiasiassa suurin muutos, jonka tuon seurauksena teimme, oli se, että satsasimme huomattavasti aiempaa enemmän markkinointiin, hän kertoo. Sittemmin suurin osa asiakkaista palasi takaisin asiakkaaksi heidän työllistyttyään uudelleen.
Yrittäjyys oli oikea päätös
Haasteiden lisäksi yrittäjä kertoo kokevansa kuitenkin usein myös onnistumisen hetkiä. Hän on tyystin vakuuttunut, että se miltei 10 vuotta sitten tehty päätös yrittäjäksi ryhtymisestä on ollut aivan oikea.
– Ilman muuta. Yritys työllistää tänä päivänä kaikkiaan 96 ihmistä, joista noin puolet työskentelee Tampereen talousalueella. Pääpiste löytyy nykyään Lahdesjärveltä, jossa on pidetty majaa nyt reilut puoli vuotta. Aikaisemmassa kohteessa oli sisäilmaongelma, jonka havaittuamme toimimme ripeästi. Täällä avasimme ovet nimittäin kaksi viikkoa myöhemmin, hän kertoo.
Hyvin hakijoita
Siivousala on työvoimavaltainen ala, ja tiedossa on, että alalla rekrytointihaasteet ovat olleet hyvin yleisiä. Erittäin moni alan yrittäjä kun on voivotellut, että työntekijöiden löytäminen on ollut suuri haaste. Koti Puhtaaksi -yrittäjä kertoo kuitenkin hyvillä mielin, että heille se ei ole ollut ongelma.
– Etenkin täällä Tampereella meillä on aina ollut todella hyvin työnhakijoita. Pikemminkin niin, että jos meillä nyt olisi enemmän autoja käytössä, voisimme heti palkata lisäväkeä. Olemme joutuneet välillä valitettavasti sanomaan ei-oota todella hyvillekin hakijoille, hän kertoo. Helsingissä työntekijöiden löytäminen on ollut astetta suurempi haaste, mutta ei sielläkään mikään kasvun tulppa.
– Aika moni on tehnyt meille myös comebackin, eli siis palannut tänne vaikkapa välivuoden tai valmistumisensa jälkeen, hän kertoo.
Komeita tunnustuksia
Yritys on saanut hyvästä työilmapiiristään myös virallista kiitosta. Viime vuonna yritys palkittiin Vuoden Työnantajana sekä Vuoden Kotityöpalveluyrityksenä. Lisäksi yhtiö sai historiallisen tunnustuksen, Suomen Parhaan Työpaikan tittelin – jollaista ei kukaan alalla koskaan ole ennen saanut. Jotain on siis tehty ilmeisen oikein, mutta mitä? Mitään yhtä syytä tähän yrittäjä ei osaa sanoa, vaikka kertookin sitä useampaan otteeseen pohtineensa. Syitä lienee useampia ja tituleerattakoon tätä kokonaiskuvan hallitsemiseksi.
– Meillä on haasteita aivan siinä mitä muillakin firmoilla. En osaa sanoa yhtä syytä menestykseemme, mutta ainakin se on ollut osatekijä, että epäkohtiin ja haasteisiin tartutaan meillä ripeästi. Lähdemme kaikessa toiminnassamme siitä, että haaste ei ole kauan haaste, hän toteaa. Ja kaikesta pitää ottaa opiksi ja korjata prosesseja sen mukaisesti. Hyvä esimerkki tästä nähtiin puoli vuotta sitten, kun yrityksen aiemassa toimipisteessä todettiin sisäilmaongelma. Kaksi viikkoa sen jälkeen yritys toimi jo uudessa toimipisteessä Lahdesjärvellä.
Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus osakkuuteen
Toinen seikka, mistä yrityksessä on pidetty aina kiinni, on työntekijöiden tasapuolinen kohtelu.
– Jokainen, joka kantaa meidän paitaamme, on täsmälleen samalla viivalla. Vaikka meillä onkin paljon Tynejä töissä, he eivät ole missään kohdassa etuoikeutettuja, vaan kaikki toiminta- ja kehitysmallit koskevat aina koko porukkaa. Yrityksen omistuspolitiikkakin on kaikille työntekijöille avoin, niin että ehtona on ainoastaan työsuhde. Yrityksen työntekijät ovat myös tarttuneet osakkuuteen varsin innokkaasti, sillä tätä tekstiä kirjoitettaessa yrityksen osaomistajia on työntekijöistä jo 14.
Juttu on julkaistu Aamulehdessä 7.5.2019, Kirjoittaja Ville Kulmala
English