Maran äiti saapui Suomeen töihin, kun Mara oli vasta pieni vauva. Isä seurasi äitiä parin vuoden päästä, myös töihin, mutta lapsille oleskelulupaa ei herunut. Mara ja hänen siskonsa elivät erossa vanhemmistaan isoisän ja isoäidin hoidossa Filippiineillä, kolmen tunnin matkan päästä Manilasta.
Lopulta lapset saivat oleskeluluvat, kun Mara oli täyttänyt kahdeksan vuotta.
– Kävin kouluni Suomessa. Kävimme silti säännöllisesti Filippiineillä, joten kosketus omaan kotimaahan säilyi, Mara kertoo täydellisellä suomen kielellä.
Suomessa asui vuoden 2018 alussa 4 344 filippiiniläissyntyistä maahanmuuttajaa, joista miehiä 1 345 ja naisia 2 999. Lisäystä edelliseen vuoteen oli 382 filippiiniläistä. Thaimaalaisten jälkeen filippiiniläiset ovat olleet naisvaltaisin ulkomaalaisryhmä Suomessa.*
Filippiiniläiset ovat työllistyneet keskimäärin paremmin kuin moni muu maahanmuuttajaryhmä. Filippiiniläisten etuina ovat yleensä korkea koulutus ja englannin kielen taito sekä suomalaiset sukulaiset ja ystävät, jotka auttavat työnhaussa.
Miksi Filippiineiltä sitten tullaan Suomeen töihin?
– Suomessa saa hyvää palkkaa. Täällä on turvallista ja ihmiset ovat kilttejä. Minä viihdyn täällä hyvin, Mara kertoo.
Aina kaikki ei kuitenkaan ole ollut Suomessakaan hyvin.
Edellisessä työpaikassaan Mara joutui huonon kohtelun kohteeksi, kuten kaikki muutkin yrityksen filippiiniläiset työntekijät.
– Viisaudenhampaani tulehtui. Olin todella kipeänä ja pyysin päästä sairaslomalle. Suomalainen esimieheni ei siihen suostunut, vaikka itkin kipuani toimistolla. Työtä oli hänen mukaansa niin paljon, että sairastelu ei sopinut. Kukaan muukaan filippiiniläinen ei siinä yrityksessä ikinä saanut sairaslomaa, vaikka toi lääkärintodistuksen.
– Kun tulin töihin Koti Puhtaaksi Oy:lle, hämmästyin. Jos joku oli sairaana, hän sai olla pois töistä. Kukaan ei kyseenalaistanut asiaa, vaan oli itsestään selvää, että sairaana ei tulla töihin.
Mara kertoo vielä ystävästään, joka oli vastikään tullut töihin Suomeen. Hän oli kotiapulaisena perheessä, jossa joutui tekemään kaksitoistatuntista työpäivää, vaikka hänelle maksettiin vain kahdeksan tunnin palkka. Myöhemmin ystävä oli päässyt samaan työpaikkaan Maran kanssa.
Tehokas perehdytys auttaa kotiutumaan – tästä moni yritys voisi ottaa mallia
Mara toimii nykyään rekrytointitehtävissä Koti Puhtaaksi Oy:llä. Hän kertoo, että Koti Puhtaaksi Oy:llä on oma kotouttamisohjelma ja tehokas perehdytys työhön.
Aluksi uudelle työntekijälle nimetään henkilökohtainen perehdyttäjä, mestari. Kuka vain henkilöstöstä voi ilmoittautua vapaaehtoiseksi mestari-perehdyttäjäksi, jolla on itsellään perehdytyspassi täynnä.
– Kentällä olevat ovat parhaita mahdollisia henkilöitä opastamaan kisällit, uudet tulokkaat, talon tavoille, kertoo Saana Tyni Koti Puhtaaksi Oy:n toimitusjohtaja.
Perehdytettävä kulkee alkutaipaleen perehdytysajasta perehdytettävän ja hänen työparinsa mukana kolmantena. Kun perehdytettävä itse on valmis, hän voi osallistua työhön ja näin ollen vaikuttaa itse perehdytysaikaan lyhentävästi.
Uutta työntekijää juhlistetaan ensimmäisessä mahdollisessa koko firman palaverissa, joita on kerran kuukaudessa. Traditioksi muodostunut uuden työntekijän kakkukäytänne on ilahduttanut kerta toisensa jälkeen. Palaverissa myös on uuden työntekijän esittely, jossa hän voi kertoa kaikille haluamansa infon itsestään.
– Tavoitteena on, että jokainen yritykseen tuleva kokee, että hän on aivan oikeasti, sydämemme pohjasta saakka lämpimästi tervetullut jengiin mukaan! Saana kertoo.
*(Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne. Seuraava päivitys lukuihin saadaan keväällä 2019.)
English